Malaysia 2010
Gonagasla Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga almmola guossástallamis Malaysias njukčamánu 8. - 10. beivviid 2010. Lei vuostta geardi go Gonagasviesu lahtut ledje dán riikkas almmola guossástallamis, vaikko dohko leat ge leama diplomáhtala oktavuođat 42 jagi.
Norgga ealáhusberotumit leat sakka ovdáneamen Malaysias, ja norgga ealáhusain ledje ge birrasii 130 ovddasteaddji geat mátkkotedje Ruvdnaprinsabárain.
Buresboahtinseremoniija ja audiensa Gonagasbára luhtte
Seremoniija, mii álggahii guossástallama, lágiduvvui olggobealde Perdana Putra lulábealde Kuala Lumpur. Stáhtaministtar Najib Razak ja su roavvá, Sri Rosmah Mansor sávaiga Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima Malaysiai. Ja maŋŋel dán allaáiggala seremoniija, de diet njealjis sirde eará sadjái ságastallat.
Dan maŋŋá mátkkoteigga Ruvdnaprinsa ja Ruvnaprinseassa Istana Negarai, gos Malaysia Gonagas ja Dronnet, Pertuan Agong ja Raja Permaisuri Agong, vuostáiválddiiga sudno audienssas.
Eahkes lei Ruvdnaprinsabárra almmola buresboahtinmállásiin stáhtaministara resideanssas, Sri Perdana.
Ealáhusseminára ja guossátallan fitnodagain
Guossátallanmátkki maŋit beaivvi lei ollu sáhka ealáhusberotumiin. Norga ja Malaysia leat guhkit áiggi ovttasbargan petroleumsuorggis, muhto leat ollu eará suorggit main sáhtáii ovttasbargat. Ruvdnaprinsa Haakon rabai iđđesbeaivvi seminára mas lei sáhka ealáhusovttasbargguid birra. Dál leat 63 Norgii gulleva fitnodaga mat leat ásahuvvon Malaysiai, ja eanas dáin fitnodagain ledje ovddasteaddjit semináras.
Ealáhussemináras vulggii Ruvdnaprinsa Petronas Towersii – Malaysia stáhtala oljofitnodaga váldodoaibmabáikái. Doppe su vuostáiválddii Petronas presideanta, Datuk Shamsul Azhar Abbas. Son čilgii Ruvdnaprinsii ieaset doaimma birra.
Doalai sáhkavuoru dásseárvosemináras
Ruvdnaprinseassa oasálastii dásseárvosemináras, gos earet eará ságastallajuvvui dan birra mii lea mii láhčá dili nu ahte nissonolbmot besset searvat servodatdoaimmaide, ja mii hehtte sin dan dahkamis. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit deattuhii man dehála buorre bearapolitihkka lea vuođđun ja eaktun dasa ahte nissonolbmot sáhttet searvat, ja movt dat lea ávkin sihke eaŋkilolbmuide, riikka ekonomala ovdáneapmái ja olles servodahkii muđui.
Energiijaseastingilvu
DiGi lea okta dain stuora mobiloperatørain Malaysias, mas Telenor lea stuorámus oasseoamasteaddji. DiGis Deep Green Challenge for Change lea gilvu mii hástala studeanttaid gávdnat dakkár čovdosiid mobilgulahallamii mat golahit unnán energiija, ja gávdnat ođasmahtti energiija geafes báikkála servodagaide. Ruvdnaprinsabárra finai konferánsahállas gos gilvvu evttohusat ovdanbuktojuvvo, ja beasaiga juohkit vuoittuid gilvvu vuitiide.
Sártnistis čujuhii Ruvdnaprinsa Haakon dasa movt barggut ásahit ceavzilis nanu máilmmi maiddái lea geafivuođa ja vuoigatmeahttun dili eastadanbargu. Son logai ahte dálkkádatnuppástuvvamiid hehtten lea stuorámus ovttasbargoproeakta dáid áiggiid.
Norgga luossa ráhkaduvvon Malaysia vuogi mielde
Veaigin čuovui Ruvdnaprinsa gilvvu gos boahtteva goahkat galge gilvalit gii máhttá ráhkadit njálgámus reahta Norgga luosas. Dákkár gilvvuin sávva guoli vuovdalanlávdegoddi -Eksportutvalget for fisk – oaut malaysia goahkaid berotigoahtit eanet norgga mearraborramuain ja ásahit boahtteáigái ambassadevrraid norgga borramuaid vuovdaleapmái.
Arkitektuvra ja luondu
Čájáhusas maid Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai guossátallanmátkki goalmmát beaivvi, lei luonddu ja arkitektuvrra gaskavuohta dego ruskes láigin. Doppe čájehuvvo norgala arkiteavttaid Jensen & Skodvin ja Jarmund/Vigsnæs duojit. Goappeat diet fitnodagat leat oon ollu bálkáumiid ja árvomearkkaumiid sihke olgoriikkain ja ruovttus.
Norgga kolonia Malaysias lei maid bovdejuvvon čájáhusa rahpamii, ja Ruvdnaprinsabáras lei vuogasvuohta deaivvadit ollugiin dain 150 olbmuin geat ledje dohko boahtán.
Seminára vuovdedoalu birra
Sihke Norggas ja Malaysias leat viiddis vuovdeeatnamat. Ruvdnaprinsa Haakon čuovui lunaseminára gos lei sáhka ceavzilis vuovdehálddaeami ja dálkkádagaid birra. Dan maŋŋá finai Ruvdnaprinsabárra ovttas guovtti norgga stuorámus fitnodagain Malaysias:
Jotun 25 jagi Malaysias
Jotun ásahii doaimma Malaysiai 1983:s ja lea ge dál okta dán riikka stuorámus málaproduseanttain. Málaráhkadanrusttet gos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa finaiga, lea Shah Alam báikkis, ja dat doaibmá Asia- ja Jaskesmearaguovllu váldokántuvran. Dál leat bargamin hukset ođđa fabrihka Nilai, ja Ruvdnaprinsabárra beasai guossástallama oktavuođas oaidnit fabrihka modealla.
Ruvdnaprinsabárrii presenterejedje maid ođđa málasortta man namma lea Jotashield. Dat lea dakkár málasorta mii lea ráhkaduvvon nu ahte galgá reflekteret lieggasa. Nu dat váikkuha ge energiijaseastimii ja ahte liggema sáhttá geahpedit stuora gávpogiin.
Máilmmi stuorámus one-stop subsea-shop
Aker Solution rabai ieas subsea-biergasiid buvttadanrusttega Port Klangas 2007:s. Dán rusttegis ráhkadit čázevuolbiergasiid sihke oljo- ja gássabuvttademiide. Fitnodat lea ovdánan dehála guovddáin subsea doaimmaide Asias, ja leat birrasii 800 bargi geat barget Malaysias.
Oahpisteapmi Aker Solutions fitnodagas lei Ruvdnaprinsabára maŋŋemus bisánanbáiki Malaysias.